Читать книгу: «Sampo», страница 5

Muovits

(Suomentama Fredmannin Lauseista N: o 28)

[Lauletaan kuin: "Movitz skulle bli student, han Upsala betrakta".]

 
    Muovits piti tehtämän-
    pä Oppivaksi kohta;
    Rupeis lukiin lähtemään
    Grammatiko, contracta.
           Voan ei tok'
           Hic, haec, hoc
     Pystynyt sen peähän.
       Juuvak olttapa hään kok';
       Ja joi ett' luultiin jeävän.
 
 
    Siinä istui tuskissaan,
    Ja hikoill' joka oamu;
    Viinaa sill' oil kirstuissaan,
    Kuin rupeis lukiin amo.
          Miten joi —
          Olvi, toi
          Voitti koko miehen.
       Teki mieli piikoloi'n,
    Ja läksi tipo-tieheen.
 
 
    Suutuksissaan otti hään-
    pä Puffendorff ja Grotius,
    Paiskoi seinään mänemään,
    Niin julma kuin Stygotius.
          Lauloipa —
          Huus' werda!
          Kapakallen kantaa
       Lexicon, colloquia,
       Ja Zophin varianta.
 
 
    Kolmin miehin aivoit hyö [nimittäin Muovits, kumppalineen]
    Jo Helsinkiinpäin männä;
    Mutta jäivät kaiken yön-
    pä Kapakkahan tänne.
          Muovits voan,
          Turkissaan,
          Istui penkin peähän;
       Joi niin hirmuisest ett' hään
       Oil vähin siihen jeähä.
 
 
    Ruvettiinpa jutteloon:
    Jos tavaksipa kuuluu
    Juomarillen muuttelo
    Elämä-laitan muullon?
          Ja ja ei,
          Hoi ja hei!
          Yks' ja toinen huusi.
       Muovits kysyi: "mitenpäin?"
       Ja kaikkii suututt' uusi.
 
 
    Siitten toasi väitettiin,
    Jos eroitus lie suuri,
    Koska viinoo keitettiin,
    Ja koska juotiin juuri?
          Niin ja näin,
          Toisappäin
          Huusi yks' ja toinen.
       Muovits huusi: "tuokaas tänn'-
       pä viinoo viel', jos voineen."
 
 
    Kolmas aineh – — lempo ties'!
    Jo peämies lullin-lallin;
    Ja sen puolustaja myös-
    ki koatui mullin-mallin.
          Fredman, hään
          Tuli tänn',
          Tyttölöihen kanssa;
       Ja ne oppineetpa ne,
       Ne häpeis puheitansa.
 

Äskoinen Tanssi

Suomentaminen Fredmannin Lauseista N: o 62

[Lauletaan kuin: "Movitz vallhornet broberar" &c.]

 
  Corno… Muovits nyt Sarvensa koittaa,
           Sois' ett' kaikk' jo valmis ois.
           Tanssiksi kauniisti soittaa,
           Huilunsa rasvalla voitaa. …Corno.
              Hyppeä, ja huutaa, ja väitteä,
              Kirveet ja kihvelit heitteä —
                 Kaikki nurkkaan viskoo pois:
              Tuolit hään seinistä lykkeä,
              Pöyvät ja penkitki pyyhkeä —
                 Kaikk' hään paikkoillensa sois'.
 
 
  Corno… Mitäspä kahtelet noita?
           Katto ja seinät. Tolvana?
           Tauluja, maita ja soita,
           Kirkkoja, kaupunkiloita …Corno.
              Kauniist' on kahtoa kyllä,
              Tyttöjä, helmukset yllä,
                 Tirkistellen – nähä soat.
              Nuoret ja vanhatpa lässä,
              Kaikki hyö näköövät tässä
                 Selväst' mitä luetaan.
 
 
 Corno… Kahoppas kattohon, nuita!
          Niinsä, tuollaik, nähä soat
          Päiviä, tähtiä, kuita,
          Poavia, Piru ja muita. …Corno.
             Goliath, viisas ja viekas,
             Kantavan käissänsä miekkaa,
                Ohtaan Taavi'in osaja;
             Absalon pajassa takoo,
             Ahasveruspa makoo
                Estrin hoaroin nojassa.
 
 
 Corno… Neätkös nuo seihtemän laihaa         
 Nautaa, jotk' on laihossa?
          Siinäpä Noakin laiva,
          Kappas kuin sataapi aivan! …Corno.
             Siinäpä Tuhma ja Viisas;
             Siinä Prohveeta Elisa.
                Rattaillansa, taivaassa.
             Pistäppäs lasiais silmiin!
             Niinpä soat samassa ilmin,
                Kuin Susanna voiton soa.
 
 
 Corno… Muovits hään kahteloo näissä;
          Päreet palaa, huilut soi.
          Sulhainen näkyypi väissä,
          Piiska ja rukkaiset käissä! …Corno
             Piirakkain kystä ei ole;
             Neitoiset, rinnassa solet,
                Valmistaiksen – minkä voi.
             Kaikki ne tanssia varttuu,
             Porstuvaan väki jo karttuu;
                Tanssi alkaa – kuulkas hoi!
 
 
 Corno… Muovits nyt sarvensa hoitaa —
          Jopa polskan panoo tuo;
          Alullen soaha hään koittaa,
          Kuules kuin somast' hän soittaa! …Corno.
             Iskeäpi silmänsä nuottiin,
             Puhaltaa – jalkapa puottiin.
                Kass' kuin polkee! – Hullu tuo!
             Nutussa ukkopa liikkuu,
             Sarvensa hampaissa kiikkuu;
                Kynttilät, ne palaa – nuo.
 
 
 Corno… Kaikkupa kuuluupi parve'in,
          Valaistuna tupa ois.
          Ukot ne kontaa kuin karhut,
          Kukin hyö paristaan harhuu …Corno.
             Piijoista, muutamat – hienot;
             Muutamat, ynsät ja vierot,
                Suutuksissaan lähtöö pois.
             Muutamat seisoovat eän'täk,
             Hansikat sormiinsak veäntää,
                Ottais nuuskun – josma tois'n.
 
 
 Corno… Avuksi! Nenäis jo eäntyi —
          Rupeek rinkiin – rupeek näin
          Lassilan Anni jo seäntyi,
          Pojillen nauruksi keäntyi. …Corno.
             Kenkäisi ainapa löyhkäät,
             Kuhnustat, kompsaat ja öyhkäät,
                Tuikki musta allappäin.
             Nauhaisi lierut on poikki,
             Pitäppäs käsiäis oikeen!
                Pieppäs rinkiin, pieppäs näin!
 
 
 Corno… Niistäppäs nenäisi, linkist'!
          Kannak kauniisti sun peäs!
          Tytöt jo tunkeiksen rinkiin,
          Laitiaiksen, heittäiksen, minkiin …Corno
             Juosehvin morsian, tuolla,
             Karkaapi Nikkarin puolla;
                Jalat viistot – eikös neä?
             Sonnassa sormet ja hyppeet.
             Lurjus! Kah, kuinkas sa hyppäät?
                Etkös vähäik' viihikkään. —
 
 
  Corno… Ruvetkee kaikki yht' aikaa,
           Alust' aina loppuun ast'
           Liena, jo omaisi kaipat?
           Mitäspä tuosta sa paipat? …Corno.
              Hämmennös soapi jo vallan,
              Pujotkee käsien alla!
                 Liisa piikain; – Huutti-pas!
              Ehippäs piikojais tuolla
              Kavulla, moalla ja suolla!
                 Lyö sen pirua suuta vast'!
 
 
 Corno… Seppäpä, miehistä mieru,
          Käyp' ja ähkää, pyytää, ja juo;
          Paijasta, nauhat ne lieruu,
          Ainapa manailen vieruu. …Corno.
             Kah! kuin hän hyppeä kuin haukki,
             Housuinsa nappi on auki;
                Käet koukussa! – hyipä tuo!
             Hattunsa nurinpäin veänteä,
             Sinne ja tänne sen keänteä;
                Ukot tuolle – nauraa nuo.
 
 
 Corno… Hyppikee pojat, kuin katti!
          Rinki juoks'koon niin kuin köys'.
          Heikutak, keikutak Matti,
          Varoitak seinät ja katto! …Corno.
             Peästäppäs Suutari rinkiin,
             Mestari tulkaappas linkist'!
                Sarvet soittaa, tanssi käyp'.
             Sorkkaisi eiltäisi heitäk!
             Eläppäs potkaisek meitä!
                Viulut vinkuu, pulloin täys'.
 
 
 Corno… Väkipä porstuvaan keräyk,
          Peästäk Krouvari – sisään tänn'!
          Hyväpä sukuiset Herrat!         
 Teijanpa muistiksi kerran. …Corno.
             Seisok, kuin pyssyt ne paukkaa;
             Armahin muistiksi – kaukaa!
                Juoppas Suutar'! Jouvuk tänn',
             Tomu tuo lakkeiseen juoksoo,
             Pöllynä uksesta tuoksuu.
                Riskist' rinkiin! … keännek sen.
 
 
 Corno… Ruvetkee kaikki yht' aikoo!
          Alkaappas nyt kaikki, hei!
          Muovits pä vähäistä vainki
          Voijetta sarveisi saiki! …Corno.
             Tytötpä kannoillaan kolkkaa,
             Häpiä! miten te solkkaa;
                Voi tuo vuohi, minnek vei!
             Katos kuin lattiall' laukkais',
             Silottu silkissä, raukka!
                Niin kuin kuikka, siipineen.
 
 
 Corno… Sep' on mun morsioin, koira!          
Onko haun kuikka? – Ompa niin!
          Soakelin vietävä orja!          
Vielämä luitaisi korjan. …Corno.
             Hänestä henkeni annan,             
Sinulta, perhana, pannaan                
Peätäis halki! – Ovet kiin'!            
 Täss' oot kuin perkele merrass',             
Olet kuin hiiroinen tervass'!
                Ulos lakki jo viskattiin.
 
 
 Corno… Pahuuspa, kuules kuin paipaa
          Ja lakistaan larmin soap.
          Muori jo ottaapi vaipan,
          Tytärpä omansa kaipaa …Corno.
             Tukasta Nikkarin soapi,
             Silmät ja korvia roapi;
                Tuloo nöyräks', samassa
             Kynttilät sammuksiin löivät,
             Eukkopa poiki kuin söivät,
                Puristettu eis ja taa.
 
 
 Corno… Kaikkipa rinkissä piirii,
          Laskeeppas nyt lavullen!
          Maikkipa hyppeä kuin hiiri,
          Lenteä ja liehuu kuin viiri …Corno.
             Hiisi, kuin pyörähti häntään!
             Paitapa, kahto kuin lenteä;
                Poika, pahuus, sai jo sen.
             Älkeäpäs mistäkään virkaa!
             Heretkee tansista, sirkut;
                Nep' on luotu surmaksemm'.
 

Selkeänsä soamisestaan

(Suomentaminen Fredmanin 31 Lauseesta)

[Lauletaan kuin: "Ack Movits hvi står du och gråter, så hungrig och frusen och stinn" &c.]

 
    Kah, Muovits! Mikäs sua vaivaa?
    Sun turkkiis on turvonnut toas.
    Sun sierameis juoksoopi aivan
    Kuin virta. – — Voi, turkainen, toas!
         Viel' henkissä veikkojais lienee;
         Voitathan sa vastuksiais. —
      pong pongtuli, pongtuli… Tais?
         Niin soitappas vielä!
 
 
    Soas täst', otak ryyppysi! – Vasta
    Sa pakiset paremmin toas;
    Ja, viinalla, partaisi kasta!
    Se virvoittaa mieleisi toas.
         Vai lempoko sisujais polttaa?
         Ehk' viina ei hyveäkään tie —
      pong pongtuli, pongtuli… Lie?
         Niin otathan oltta!
 
 
    Jos silmäis lie puhki? – Vai vielä!
    Ann'olla, viel' kalvoss' on luut. —
    Voan missäs out ollut? – Vai siellä,
    Kuin tappelu-koiratkin muut!
         Niin avaappas silmäisi, kulta,
         Ja kahok nyt pulloisi päin!
      pong pongtuli, pongtuli… Näin-
         pä terveeksi tultu!
 
 
    Se lohtuttaa mielemme aina,
    Kuin turvamme tuttaviin päin;
    Paak lakkisi – peähäis sen paina!
    Kah, miksi sun potkittiin, näin?
         Etkös sie siitt' pitänyt puoltais.
         Kuin kävit niin kehnosti kiin'?
      pong pongtuli, pongtuli… Niin,
         Niin lausuppas suotta!
 
 
    "Oil Syys-kuussa kymmenees päivä,
    Voan vuosi – en muistakkaan moar'!
    Oil pilvessä kuu, mutta päivä
    Oil pouta, vaikk' satoi ves'-koar'
         Se oli – jos muistaneen oikeen —
         Se viho ja viimeinen"… "No?"
      pong pongtuli, pongtuli… Jo
         "En muistakkaan oikeen."
 
 
    "Ma tapaisin, ehtoolla, kerran-
    pa neijon, jonk' silkiss' oil peä;
    Sen hoastatin vähäisen verran —
    Sain tieteä kust' kotoisin hään.
         Hään asui… kah, maltappas aikoo!
         Siin' kolkassa… Sanonko jo?"
      pong pongtuli, pongtuli… "No!"
         "En sanoisik vaikka – "
 
 
    "Ja kallella, kanteleen kanssa,
    Ma jänkytti jälestä juur';
    Voan Neitoni, viekkauellansa,
    Hään luikastiin porttihin suun.
         Voan ikeän kuin siihen hään seisaht',
         Jo tulipa rutkaleh muu",
      pong pongtuli, pongtuli… "Huuh!
         Mun syväni keikaht'."
 
 
    "Hään ärjäis 'mun tyttöni heiläk'!
    Ja, samassa, korvallein päin.
    Hään kiljais: 'vai vieläkös väität'?
    Ja silloin jo toiselle sain.
         Niin siinä hään seisoi ja potki,
         Ja koplotti hameet ja muut." —
      pong pongtuli, pongtuli… "Huut'!
         Kaikk', sorttana, sotki."
 

[Päin = pain tahi pani. (Norjan Suomea) samaten tuil, oil (tuli, oli).]

 
    "Mitäspämä taisinka muuta
    Kuin kapsuttaa kanteleen peäll';
    Ma soitin, vaikk' suruiks' käv' suutain,
    Ja murehtin muutakin teäll'. —
         Vie hitollen, mokoma leikki!
         Sen, piru, jo kynsisek vei" —
      pong pongtuli, pongtuli… "Ei-
         pä syntynyt, Heikki!"
 
 
    "Hään vei multä tyttöni, roisto;
    Sen konnan ma korventaa sois'n.
    Hään haukkui mun 'lurjuk'si.' – Oisko
    Tuo kumma, jos henkiltä pois
         Ma ottaisin semmoisen miehen,
         Joka minun kultani vei?"
      pong pongtuli, pongtuli… Hei!
         Pois läksinpä tiehein.
 

Tuli-palosta

(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N: o 34)

[Lauletaan kuin: "Ack hvad för en usel koja, spräckta rutor, brutna lås." &c.]

 
    Mikä kurjuus, tuolla kaulla!
    Lasit rikki, katto pois;
    Kukko puhteellaan jo laulaa,
    Rumpu kuuluu kulmass' toiss'.
        Hoipa! Hoipa! pitkin moata
        Huuto käypi ainiaan.
              Varttuissaan
           Vettä soahaan,
        Kellot soipi aina voan.
 
 
    Kirkon torni tuolla paistaa,
    Kuumottaapi kaiken yön;
    Heinissäpä, tallin laessa,
    Toruu akat tehyn työn.
        Akkunassa kissa naukuu,
        Hiiren syöjää hirmuttaa;
              Samassa
           Koirat ne haukkuu,
        Itku, nauru, tarjona.
 
 
    Pumput suihkii, piiput säihkyy.
    Hirnuu hepo aisoissaan;
    Moa vapisoo, ruiskut räiskyy,
    Kaikk' on veen jo vallassa.
        Miehet, joukottain, ne kiikkuu,
        Juoksoovatten tänn' ja sinn';
              Varkaatkin
           Tässä liikkuu.
        Pelko, pakko, yläisin.
 
 
    Kahtokaapas, kuin on kaita
    Tie ropakko, kurainen;
    Roastuvanki toinen laita
    Poahtuu, tuolla, itekseen.
        Akkunastaan vanha vaimo,
        Kurkistellen, irvistää —
              Silmissään
           Viha ja vaino;
        Paljas peä on, etkös neä?
 
 
    Seinän vasta, neät, jos' lystät,
    Kärryt, pantu pystyyn päin;
    Rikkinäisestä lyhystä
    Suitsuu vielä kynttiläin.
        Tien ravissa, makoo tuolla,
        Juopunutkin jouto-mies'.
              Kuka ties
           Taitaa kuolla?
        Otak häntä huonehes'.
 
 
    Kiukoon kivet antaa löylyt,
    Raunioistaik näistä soat;
    Tulen liekit, vesi-höyryt,
    Yltä ympäir leimahtaa.
        Tässä, Muovits! Mikä paukeh?
        Tulen voarat, miekkoin kanss',
              Vallallans'.
           Kova ja lauhkee
        Vaimoin parku, lastens' kanss'.
 
 
    Siinä talo, kuss' on portti —
    Ryypätäänpäs kerran viel'!
    Ilot itkumme jo sorti,
    Syntyypi jo toinen miel'.
        Ukko Muovits naurahtaapi,
        Pullostansa vielä juo —
              Kohta tuo
           Sanan soapi,
        Tullak tuonelan jo luo.
 
 
    Naurahtaa kuin piikit, pyssyt,
    Teällä teköö toimensa;
    Piikoin rievut, herroin myssyt,
    Vieri toinen toisensa.
        Tuolla makoo hujan-hajan
        Hameet, huivit, kauhtanat!
              Kohta soat
           Toisen majan,
        Toiset tilukset ja moat.
 
 
    Kannak kauniist' kanteleisi!
    Jopa palaa toinen puol';
    Otak kanssais mantteleisi,
    Ja tuo vanha karmi-tuol'!
        Sarven, torven, minkäs löyvät,
        Kannak kanssais mitäs soat!
              Jumalat
           Auttaa köyhät;
        Äläs huiluis unohtak!
 
 
    Niinkuin muinon uros Troijan,
    Riensi Muovits portistaan;
    Huilut, hailut, mitkä voijaan,
    Soatti valkian voarasta.
        Tuli tukkahan jo tarttui,
        Niskaan ruiskusta jo sai;
              Hui ja hai!
           Vesi parskui,
        Kylmäks' kyllä tunteek tais'?
 
 
    Moanpa voivat, onnet teijän
    Ompi turhuus, tyhjyys voan!
    Köyhyys, kurjuus, tämä meijän,
    Välleen muuttaa majansa.
        Muovits pistiin olvelahan;
        Siellä tuopin velaks' pyys';
              Ryypäys —
           Polvillahan.
        Nukkui siihen köyhäisyys.